14.1.2020

K-S Elykeskus/Tie/Ympäristö

Markku Silvonen

email silvoma@hotmail.com


VT4 tiesuunnitelma palaute


Perusteena palautteelleni on se, että nykyisen VT4 Vaajakoski-Jyväskylä moottoritien (käytän esityksessäni nimitystä ‘kohde’) rakentaminen 1970-luvulla oli virheeliinen päätös. Lähitulevaisuuden liikenteen sujuvuus- ja ympäristövahinkoja ei osattu arvioida. Euroopan unionin TEN-T tiehanke kohteen osalta tulee kohde olla sovellettavissa ympäristövaatimuksiin ja hankkeen EU-suunnittelutasolle on tiedotettava kohteen koetut ja mitatut ympäristöongelmat. Tässä palautteessani esitän lyhyesti kuinka nykyiset ongelmat voidaan hoitaa suhteellisen vähäisin kustannuksin samalla liikenne- ja ympäristöoloja parantaen. Arvioni sekä kehitysehdotukseni koskevat Kanavuori-Vaajakoski suunnitelmaa kuin myös Kanavuori-Jyväskylä tiekokonaisuutta. En julkaise lähdemateriaalia enkä enemmin numeerisia tietoja. Kaiken esittämieni tietojen numeeriset faktat ovat löydettävissä julkisista dokumenteista ja sanomalehtiartikkeleista.

Kohteen tapaus on mielestäni tuottamuksellinen ympäristövahinko joka oli edeltäkäsin havaittavissa. Nykyinen moottoritien liikennesaasteita ja tuottava tilanne on mahdollista keventää suhteellisen helposti muuttamalla liikennöinti uuden esittämäni bulevardisointi-liikennemallin mukaisesti. K-S Elykeskuksen esittämä suunnittelumall on suuren työmäärän uljas tulos mutta se ei edusta minkäänlaisia todellisia muutoksia korjaamaan nykyisen mottoritieliikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Laadittu Ely-suunnitelma tulee esimerkiksi korvata ammattimaisten tiesuuunnittelijoiden laatimalla ns. virtuaalisella suunnitelmalla jota voidaan testata liikenteen simulointimallilla, joka on halpa ja tehokas työkalu.


Kohteen liikenneolojen kehittäminen perustuu omaan arviooni esittämääni ns. virtuaalisen liikennemalliin (kohta 6, bulevardisointimalli).


1. Kohteen problematiikka

VT4 Heinola – Jyväskylä osuuden suunnittelu ja toteutus on aloitettu ns. väärinpäin. Ensimmäisenä vaiheena olisi pitänyt olla ‘kohteen’ suunnittelu ja rakentaminen jolloin taajama-alueen ongelmat olisi mahdollisesti jo ratkaistu. Moottoritie ei sovellu rakennettavaksi ja liikennöitäväksi taajaan asutun alueen keskelle ml. kaupunki- ja taajama-alueet. Sujuvaliikenteisen tien suunnittelu ja rakentaminen vanhan tiepohjan yhteyteen on suhteellisen helppoa ja vaikuttaa vähemmän liikenteen sujuvuuteen. Tapauksessa myös ympärisöhaitat minimoidaan.


2. Lähitulevaisuuden ennusteet

Suomen väestönkasvu on ennusteen mukaan vähäistä. Liikenteen määrä pysyy näinollen lähitulevaisuudessa samana tai jopa vähenee. Ilmiö esiintyy muissakin kehittyneissä maissa. Suuret ja kallit tiehankkeet eivät ole ympäristötietoisen väestön suosiossa. Kehittämällä kohteen olemassaolevia tieratkaisuja saavutetaan parempi palvelevuus huomattavasti pienemmin kustannuksin ja ympäristöhaitoin.


3. Nykyiset liikenteen sujuvuusongelmat

Kohteen liikenteen huono sujuvuus johtuu liityntäsuunnitelmien huonoista suunitelmista ja ratkaisuista Vaajakosken liikenneympyrän sekä VT4/VT9 liitymissä. Rajoittamalla nopeus kaupunkiliikenteen tasolle (50 km/h) ja parantamalla em. liittymät saadaan liikenne sujuvammaksi. Vaajakosken nykyinen liittymä tulee korvata tehokkaammalla liittymällä joka voidaan rakentaa osittain SOK:n käyttämättömänä olleen hallintorakennuksen paikalle laajentaen rautatien ylttävien siltaväyliä Vaajakosken kohdalla. VT4/VT9 liittymän tieosuus Kanavuoresta Vaajakoskelle tulisi tehdä laajentaen nykyistä tiepohjaratkaisua.


4. Turvallisuuden parantaminen

Kohteen tieturvallisuus paranee kun kaupunkimainen tasainen nopeusrajoitus asetetaan kohteen koskemaan koko aluetta sekä kesä- että talviaikoina.



5. Ympäristöongelmat

Kohteen pahin ympäristöongelma (liikennemelu) tulee minimoitumaan ajoneuvojen nopeuden laskemisesta aiheutuvasta rengasmelun pienenemisestä sekä meluesteiden rakentamisesta. Liikenteen päästöistä ei löydy kohteen ympäristöstä minkäänlaisia mittaustuloksia vaikka ne kohteen Jyskän-Niitynpään välisellä taajama-alueella ovat merkittävät ja haitalliset vallitsevien tuulensuuntien (yli 70% länsi-etelä) vuoksi. Tulevaisuudessa autojen polttomoottorien korvaus sähkömoottoreilla vähentää pakokaasupäästöjä. Liikennemelua aiheuttavaa rengasmelua vähennetään 50 km/h kaupunkinopeusrajoituksella. Ajansäästö on vähäistä luokkaa kohteen lyhyen matkan (Vaajakoski-JKL osuus noin 5 km) vuoksi eikä kumulatiivisia summia ole syytä laskea tieliikenteen sattumanvaraisuuden vuoksi. Väylien parempien liittymien vuoksi sama määrä liikennettä kulkee kohteen läpi vain hieman hitaammin.


6. Virtuaalinen suunnitelmamalli (bulevardisointimalli) vt4 kanavuori-vaajakoski-jyväskylä (pääkohdin esitettynä)

Moottoritie-tieliikennemallia ei tässä sovelleta. Liikenteeen nopeusrajoitukseksi säädetään kaupunkimainen 50 km/h kesä- ja talviaikoina. Virtuaalimallin päälittymät ovat VT4/VT9 toimiva liittymä sekä Vaajakosken liikenneympyrän korvaava toimiva liitttymä. Joitakin paikallistieliittymiä voidaan ehkä joutua tekemään. Tien lähiympäristö maisemoidaan. Elinkeinoelämän vaatimukset tulevat näin myös täyttymään.


Esimerkki ympäristöogelmista: Jyskän koulu ja Niitynpään asuinyhteisö.


Niitynpään taajamayhteisössä on yli sata asukasta. Taajama on lammen rannalla kohteen pohjoispuolellla, kohteeen tien pinta on hieman lammen pintaa korkeammalla. Vallitsevat tuulet ovat etelän-lännen suuntaisia yli 70%. Alueella mitattiin 62-75 desibeliä vuonna 05/1989 jolloin liikenteen määrä kohteessa oli huomattavasti nykyistä määrää vähemmän.


Jyskän koulussa on 350 – 400 oppilasta. Koulu sijaitsee välittömästi (alle 100 metriä) kohteen pohjoispuolella. Valllitsevat tuulet sama kuin muutama sata metriä itäänpäin sijaitsevassa Niitynpäässä. Vuonna 12/1989 mitattiin koulun pihalla 68 - 79 desibeliä. Pakokaasujen päästömittauksia ei liene koskaan tehty.


Sekä Jyskän koulu että Niitynpään taajama ovat kärsineet erittäin voimakkaasta liikennemelusta todistetusti jo kolmenkymmenen (30) vuoden ajan. Desibeliarvot ylittävät jo kolmekymmentä vuotta sitten ympäristönsuojelulain sekä eu-direktiivin sallitut ohjearvot. Liikenteen volyymi on kasvanut mittausvuodesta huomattavasti.